• Emmi Pyykkoe

Ostin tällä viikolla tuhansia Instagram-seuraajia viidellä eurolla

Olen tutkinut sosiaalista mediaa ja sen ilmiöitä työskennellessäni digimarkkinoinnin parissa yli vuosikymmenen. Seuraajien ostamisesta kirjoitetaan nykyään enemmän kuin ennen - mutta se ei suinkaan ole uusi ilmiö. Sosiaalinen media on muuttunut valtavasti vuosikymmenessä; vuonna 2010 kun Instagram perustettiin, se näyttäytyi täysin erilaisessa valossa. Silloin se ei vielä ollut Facebookin omistuksessa. Sosiaalinen media on nykyään järjestäytyneempää kuin milloinkaan ennen - ja niin on myös lukujen osto.

Yhdeksässä vuodessa Instagramista on rakentunut yksityishenkilöiden elämien näyttämö. Teinien ura-haaveet ovat muuttuneet Pop-tähdestä ja reality-julkkiksesta johonkin, mikä vaatii oikeastaan vain älypuhelimen, netin ja aikaa: Kenestä tahansa voi tulla 'Instagram -julkkis'. Vielä vuonna 2014 yritykset epäröivät, jos teinikanavaksi leimattu Instagram on heille se oikea kanava. SnapChatin vietyä teinikanavan tittelin ja korporaatioiden uusien markkinointiroolien painottuessa digimarkkinointiin, tuoden Milleniaalit nopeasti strategisesti tärkeisiin rooleihin yrityksissä, Instagramista on tullut Facebookin ja Twitterin rinnalla B2C -kanava, 'missä on vaan oltava' - brändistä riippumatta.

Vielä vuonna 2014 yritykset epäröivät, jos teinikanavaksi leimattu Instagram on heille se oikea kanava.

Instagramin muuttuessa hauskoilla filttereillä varustellusta ruokakuvienjakamisappista julkisuudenhenkilöiden, vaikuttajien, bloggaajien ja yritysten varteenotettavaksi markkinointialustaksi, myös seuraajien ja tykkäysten ostamisesta on tullut järjestäytyneempää. Kuten sosiaalista mediaa; olen tutkinut erilaisia seuraajien ja tykkääjien ostosovelluksia, sekä nettisivuja vuosikymmenen ajan. Olen käyttänyt tutkimustyöni alustana tähän asti henkilökohtaista INSTAGRAM-kanavaani, missä tällä hetkellä reilut 10 tuhatta seuraajaa. Arviolta Kuusikymmentäviisi prosenttia luvusta on niin kutsuttuja feikki-seuraajia, joita on kertynyt vuosikymmenen aikana kokeillessani uusia sovelluksia. Jos olet eksynyt kanavalleni ja ihmetellyt, 'mikä tuosta tyypistä tekee niin mielenkiintoisen?' niin vastaus on, että ei siis yhtään mikään. Olen ihan täysin tylsä kolmeakymppiä lähestyvä mutsi-ihminen, jota ennen olin ehkä astetta kiinnostavampi viikottain matkusteleva, Lontoossa asuva kaksikymppinen. Niin sanottujen feikkitykkääjien poistaminen olisi äärimmäisen aikaavievää ja työlästä. Niistä on tullut ajan myötä varsinainen riesa. Jos käyttäisin Instagram-kanavaani vaikuttajana, palkkaisin jonkun erottelemaan jyvät akanoista ja puhdistamaan kanavani.

Kuusikymmentäviisi prosenttia luvusta on niin kutsuttuja feikki-seuraajia, joita on kertynyt vuosikymmenen aikana kokeillessani uusia sovelluksia.

Ylen toimittaja Petri Burtsovin vuonna 2017 julkaiseman artikkelin mukaan 'työntekijöiden olot klikkitehtaissa ovat yhtä kurjia kuin monissa Aasian hikipajoissa: työpäivät venyvät hyvin pitkiksi ja palkka voi olla usein vain euro päivässä.' Artikkelissa IT-työntekijä Shariar kertoo, että klikkipajat ovat usein pieniä kerrostalohuoneistoja, joissa yhdessä huoneessa työskentelee usein noin 5-8 ihmistä. Työntekijät paiskivat usein työtä läpi yön. Huoneissa on monesti useita satoja kännyköistä, jotka on pinottu telineisiin ja kytketty johdoilla kiinni pöytätietokoneisiin.


Olen jo pitkään halunnut tutkia aihetta, mikä liittyy siihen kuinka yhteisöt reagoivat äkisti muuttuviin sosiaalisen median lukuihin; Syntyykö reagointia ollenkaan, synnyttävätkö muuttuneet luvut pettymystä, vihaa, ihmetystä, vai jotain muuta? Entä mistä reaktiot johtuvat, kysehän on vain jonkun Instagram-kanavan luvuista? Kuinka se vaikuttaa yksilön elämään? Kiinnostaako seuraajia esimerkiksi tykkäysten takana toimiva bisnes ja siihen liittyvä mahdollinen eettinen ongelma? Käyttävätkö tykkäysten ostamista ihmisoikeuksien näkökulmasta arvostelevat henkilöt esimerkiksi Bangladeshissa tuotettuja vaatteita?

Kiinnostaako seuraajia esimerkiksi tykkäysten takana toimiva bisnes ja siihen liittyvä mahdollinen eettinen ongelma? Käyttävätkö tykkäysten ostamista ihmisoikeuksien näkökulmasta arvostelevat henkilöt esimerkiksi Bangladeshissa tuotettuja vaatteita?

Kuten todettu, oma kanavani on tukossa näistä 'feikkiseuraajista' ja koska kyseessä yksityishenkilön henkilökohtainen kanava, kukaan ei ole koskaan tullut antamaan minulle palautetta tykkäysmääristäni, tai tykkääjien laadusta. Siispä otin tutkimuskohteekseni erään yhteisön Instagram-kanavan; Yhteisölle on kertynyt orgaanisesti muutaman vuoden aikana hieman alle 700 aktiivista Instagram-seuraajaa, joista kaikki jakavat kutakuinkin samankaltaiset mielenkiinnon kohteet. Kuluneena maanantaina sijoitin viisi euroa uusimpaan löytämääni sosiaalisen median lukujen ostosovellukseen (en mainitse kyseistä sovellusta, sillä en halua markkinoida kyseisiä sovelluksia). Kahdessa vuorokaudessa yhteisön Instagramin seuraajaluvut hyppäsivät lähes VIITEEN TUHANTEEN seuraajaan. Viidellä eurolla kasvua seuraajamääriin tuli yli 80%.


YLE:n muutama vuosi sitten tekemän tutkimuksen mukaan viidelläkymmenellä eurolla sai kymmenen tuhatta tykkäystä. Mitä tämä kertoo? - Se kertoo minulle sen, että kysyntää palvelulle löytyy niin paljon, että kilpailu 'Klikki farmien' välillä on kiristynyt niin paljon, että tykkäysten ja seuraajien ostojen hinta on tippunut radikaalisti; Vielä vuonna 2017 yhden seuraajan hinta oli huimat 0,005 EUR. Tänään, vuonna 2019 yhden seuraajan hinta on 0.00125 EUR. Siis hinta on tippunut lähes viisinkertaisesti! Jos vuonna 2017 yhden Bangladeshilaisen klikkifarmilla työskentelevän henkilön palkka oli arviolta euron päivässä - kuinka paljon se on tänä päivänä? Kuinka kilpailun kiristyminen on vaikuttanut työoloihin? Tähän voimme käyttää mielikuvitustamme.

Kahdessa vuorokaudessa yhteisön Instagramin seuraajaluvut hyppäsivät lähes VIITEEN TUHANTEEN seuraajaan. Viidellä eurolla kasvua seuraajamääriin tuli yli 80%.

Lopputulos


Radikaalisti muuttunut seuraajamäärä herätti yhteisön seuraajissa tunteita. Kommentteja tuli 10%:lta yhteisön orgaanisia seuraajia; Päälimmäisenä tunteena nousi pettymys sitä kohtaan, että yhteisö on ostanut seuraajia. 50% kommenteista perusteli pettymystään seuraajien ostoon nimenomaan ihmisoikeusnäkökulmasta.


Kolikon toisena puolena voisimme esittää itsellemme kysymyksen; Jos klikkifarmilaisilla ei olisi työpaikkaa klikkifarmilla, niin mitä muuta he tekisivät? -Mitä luultavimmin olisivat töissä vaateteollisuuden parissa vastaanottaen samaa palkkatasoa. Kerjäisivät kadulla, tai ajautuisivat (muulla tavoin) ihmiskaupan uhreiksi. Oikeuttaako tämä ihmisoikeuksien polkemisen universaalisti? -Ei. Mitä me voimme sille tehdä? -Lopettaa elektroniikan kuluttamisen ja E-jätteen dumppaamisen kehitysmaihin, IKEA-huonekalujen oston, Zara- ja HM-vaatteiden kuluttamisen, nyt ensimmäisenä. Ja toivoisin myös maailmanrauhaa.


Kolikon toisena puolena voisimme esittää itsellemme kysymyksen; Jos klikkifarmilaisilla ei olisi työpaikkaa klikkifarmilla, niin mitä muuta he tekisivät?

Näkisin, että jättikorporaatioiden ja megajulkkisten maine ei tahraudu, vaikka heidän IG-profiileitaan onkin muokattu seuraajien, tykkäysten (ja kommenttien) ostoilla. Seuraajavolyymi on niin suuri, että on uskottavaa jos jalkapallotähdellä on yli miljoona seuraajaa. Seuraajamäärien todellisuuden raja on hämärtynyt jo vuosia sitten. Koska TAVIS- IG-julkkiksilla on satoja tuhansia tai jopa miljoonia seuraajia, on megajulkkisten (tai heitä edustavien markkinointikoneistojen) varmistettava paikkansa tukemalla orgaanista seuraajamäärää ostetulla. Ostetut seuraajamäärät sekoitetaan nykyään jopa osana mediaostoja - ei nyt kuitenkaan puhuta samassa lauseessa SEM:in (Search Engine Marketing kanssa). Vaiettu 'salaisuus', minkä kaikki tietävät. Julkisuudenhenkilöt, jotka eivät osta seuraajia ja tykkäyksiä, jäävät niiden julkisuudenhenkilöiden varjoon, jotka niin tekevät. Vaikka nykyään on käytössä sovelluksia 'feikkiseuraajien' kartoittamiseksi Instagram-profiileista, netistä voi lukea, ketkä kaikki julkisuudenhenkilöt ovat ostaneet seuraajia, ja harjaantuneet silmäparit erottavat feikkiseuraajat aidoista heti, niin loppujenlopuksi asia ei haittaa julkisuuden henkilöiden seuraajia siinä missä se haittaa pienten, tiiviiden yhteisöjen seuraajia. Pienten yhteisöjen seuraajat ovat mahdollisesti mainstreamia vaativampaa kohderyhmää ja saattavat itse kuulua niin sanottujen mikrovaikuttajien joukkoon.


Julkisuudenhenkilöt, jotka eivät osta seuraajia ja tykkäyksiä, jäävät niiden julkisuudenhenkilöiden varjoon, jotka niin tekevät.

Seitsemänsataa aitoa, aktiivista seuraajaa, jotka edustavat kohderyhmää, on parempi kuin viisituhatta hiljaista, maksettua seuraajaa. Tämän päivän to-do-listalla: Poistaa kokeiluni tulokset, joista suurin osa näytti olevan peräisin Lähi-Idän maista. Nimeltämainitsematon yhteisö pysyy siis jatkossakin orgaanisena alustana, mikä ei tavoittele suuria seuraajamääriä, vaan keskittyy luomaan ja jakamaan sisältöä sellaisista asioista, mitkä koskettavat ja kiinnostavat yhteisön perustajia itsejään.


-Emmi Pyykkö, Digimarkkinoinnin ammattilainen


#Markkinointi #Digimarkkinointi #Instagram #SosiaalinenMedia #SocialMedia

144 views

Helsinki

  • email logo white
  • Facebook - White Circle
  • Instagram - White Circle
  • Black Facebook Icon
  • Black Instagram Icon